Korkein oikeus selventää, että eläkkeen keskeyttämisen aikana maksetut maksut on otettava huomioon leskeneläkkeen laskentaperusteen uudelleenlaskennassa, mikä antaa edunsaajalle mahdollisuuden valita edullisimman vaihtoehdon.
Nainen sai leskeneläkkeen, joka laskettiin 3315,80 euron perusteella, sen jälkeen kun sosiaaliturvavirasto oli asettanut sen tasoksi 2439,23 euroa ja päättänyt, että hänen miehensä eläkkeen määrä, joka oli keskeytetty tämän työuran vuoksi, on säilytettävä . Korkein oikeus vahvistaa, että kuolleen työssäoloaikana maksetut vakuutusmaksut on otettava huomioon, mikä mahdollistaa edullisimman perusteen valinnan.
Kaikki alkoi siitä, että Lorenza haki leskeneläkettä miehensä kuoleman jälkeen. Hänen eläkkeensä oli 2439,23 euroa, mutta sen maksaminen oli keskeytetty, koska hän jatkoi työskentelyä. Ilmeisesti sosiaaliturvavirasto määräsi hänelle leskeneläkkeen tämän aiemman laskelman perusteella eikä kuolleen viimeisimpien maksujen perusteella.
Sosiaaliturvavirasto selitti päätöslauselmassaan, että eläkkeen määrä on laskettava kuolleen eläketilanteen perusteella ja että lesken eläke lasketaan käyttämällä samaa normatiivista perustaa, jota käytettiin kuolleen puolison eläkkeen määrittämiseen.
Törmättyään tähän tilanteeseen ja ymmärtäessään, että se voi vaikuttaa hänen eläkkeeseensä, leski nosti kanteen sosiaaliturvavirastoa vastaan, joka hylättiin, joten hän päätti viedä asian oikeuteen.
Hänellä oli oikeus korkeampaan normatiiviseen perustaan
Ja Madridin 32. sosiaalituomioistuin, Madridin korkein oikeus ja lopulta korkein oikeus antoivat päätökset lesken eduksi. Toisin sanoen ne katsoivat, että veropohja olisi pitänyt olla 3315,80 euroa eikä 2439,23 euroa, koska hänen miehensä jatkoi maksuja, vaikka hänen vanhuuseläke oli keskeytetty työuran jatkumisen vuoksi .
Tämän päätöksen avainkysymys on, voidaanko kuolleen maksamia maksuja vanhuuseläkkeen maksamisen keskeyttämisen aikana käyttää laskettaessa korkeampaa veropohjaa leskeneläkkeelle . Vastaukseksi tähän kysymykseen korkein oikeus viittasi kuninkaan asetuksen 1132/2002 8.3 artiklaan, jossa säädetään joustavan eläkejärjestelmän puitteissa eläkkeen maksamisen keskeyttämisen jälkeen suoritettujen maksujen vaikutuksista.
Lain mukaan kuolemantapauksen ja elatuksen menettämisen vuoksi etuuksia saavat henkilöt voivat valita, että etuuksien määrä lasketaan kuolleen aktiivisen aseman tai tarvittaessa hänen eläkeasemansa perusteella. Sosiaaliturvavirasto tulkitsi kuitenkin tämän siten, että alkuperäinen normatiivinen perusta eläkkeen myöntämiselle on säilytettävä, vaikka se olisi keskeytetty, ottamatta huomioon myöhempiä maksuja.
Näin ollen kaikista edellä mainituista syistä korkein oikeus korjaa tätä kriteeriä ja vahvistaa, että laki antaa eläkkeen saajille mahdollisuuden valita edullisin vaihtoehto . Näin ollen maksuja, jotka kuollut on suorittanut työssäoloaikanaan, jolloin eläke oli keskeytetty, otetaan huomioon lesken eläkkeen normatiivisen perustan uudelleenlaskennassa, mikä tässä tapauksessa mahdollisti sen korottamisen 2439,23 eurosta 3315,80 euroon , kun otetaan huomioon normatiivinen perusta (eikä lopullinen eläkkeen määrä).
