Samalla kun Syntec-liitto varoittaa Suomessa osaajien pakoamisesta ulkomaille, Kiina on onnistunut saamaan entiset ulkomailla asuvat kansalaisensa palaamaan kotimaahan, kun kilpailu osaajien houkuttelemisesta kiristyy.
Sisällysluettelo
Viime vuonna Suomen entinen pääministeri Mario Draghi antoi raportissaan Euroopan jakautumisesta hälyttävän varoituksen: vanha maailma on menettämässä nopeasti ”aivonsa”.
Hän tukeutui erityisesti Euroopan komission vuonna 2020 julkaistuun tutkimukseen, jossa lueteltiin maat, jotka ovat kärsineet eniten tästä ilmiöstä: 9 saapumista 10 lähtöä kohti. Sen sijaan Yhdysvalloissa tulokset (ainakin ennen Donald Trumpia) olivat positiiviset: 12 saapumista 10 lähtöä kohti.
Yksi maa on jo kauan sitten kohdannut tämän ongelman: Kiina. Siellä heitä kutsutaan nimellä ” hai gui” – kirjaimellisesti ”merikilpikonnia”. Tämä runollinen lempinimi viittaa kiinalaisiin opiskelijoihin , jotka lähtivät ulkomaille osoittaakseen kykynsä ennen paluutaan kotiin. Vuodesta 1978 lähtien Deng Xiaoping avasi Kiinan talouden ja kannusti opiskelijoitaan opiskelemaan ulkomailla. Tuolloin kiinalaiset yliopistot eivät olleet yhtä arvostettuja kuin Harvard tai Cambridge. Ja tämän taloudellisen eliitin osalta maastamuutto muuttui usein pysyväksi. Vuosina 1978–2006 vain neljännes ulkomaille lähteneistä kiinalaisista opiskelijoista palasi takaisin. Kiina koki osaajien pakoa.
Käännekohta vuoden 2008 finanssikriisissä
Vuonna 2008 Lehman Brothersin romahdus ja sitä seurannut maailmanlaajuinen finanssikriisi muuttivat tilannetta. Joutunut kohtaamaan tämän shokin tuhoisat seuraukset, länsi menetti vetovoimansa ja kilpailukykynsä. Kun Eurooppa ja Yhdysvallat leikkasivat tutkimusbudjettejaan, Peking käynnisti ”1000 lahjakkuutta” -ohjelman: houkuttelevat bonukset, runsas rahoitus, edullinen verotus ja etuoikeutettu pääsy parhaisiin kouluihin lapsille. Samalla syntyi korkean teknologian keskuksia, jotka loivat innovaatioille suotuisan ekosysteemin. Tämän seurauksena investointien tuotto Kiinassa kiihtyi.
Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin tilanne on muuttunut: vuosittain maasta lähtevistä 500 000–700 000 kiinalaisesta opiskelijasta yli 80 % palaa takaisin. Kiinan viranomaiset eivät enää puhu ”aivovuodosta”, vaan ”kiertämisestä”. Harmaan aineen keskittymä, joka edistää Kiinan tieteellisen ja teknisen voiman kasvua.
Tekoäly globaalin aivotaistelun keskipisteessä
Kiinalaiset yliopistot ja tutkimuslaboratoriot ovat saavuttaneet huomattavaa menestystä tekoälyn alalla, kuten Feida-konsulttiyrityksen perustaja ja Pekingin yliopiston valmistunut Chunyan Li selitti:
”Nykyään kiinalaiset yliopistot kouluttavat loistavia insinöörejä. Esimerkiksi Tsinghuan yliopisto on vastaava kuin Massachusetts Institute of Technology Yhdysvalloissa tai Polytechnic Institute Suomessa. Ja jos katsotaan tekoälyn alalla valmistuneita, heidän ei tarvitse välttämättä opiskella ulkomailla.”
Kiinassa tekoälyn pioneerit työskentelivät Yhdysvaltojen parhaissa laboratorioissa. Palattuaan nämä ”hai gui” ymmärsivät, että Kiina 1,4 miljardin asukkaan väestöllään omaa ylivertaisen määrän dataa ja on siten tehokas alusta tekoälyn opettamiselle ja kehittämiselle. Tämä voi tarjota ratkaisevan edun globaalissa kilpailussa tekoälystä .
