Suomen korkein oikeus tuki valtion viranomaisen päätöstä katsoen, että hän oli yhdistänyt palvelujen tarjoamisen työhön ilman asianmukaista ilmoitusta.
Sisällysluettelo
Eläkeläinen joutui palauttamaan lähes 60 000 euroa etuuksistaan. Suomen korkein oikeus vahvisti sosiaaliturvaviraston määräämän seuraamuksen laillisuuden. Virasto keskeytti eläkkeen maksamisen, kun se havaitsi, että eläkeläinen oli laittomasti yhdistänyt eläkkeen ja työn, jossa hän toimi tenttien valmentajana. Päätöksessä korostetaan, että eläkeläinen rikkoi sääntöjä, koska hän ei ilmoittanut työllisyystilannettaan.
Alkuperäinen varoitus, joka jätettiin huomiotta
Tarina alkoi vuonna 2017, kun uhri alkoi saada pysyvän työkyvyttömyyseläkettä valtion eläkejärjestelmän puitteissa. Päätös avun myöntämisestä sisälsi jo avainvaroituksen, joka oli ratkaisevassa asemassa oikeudenkäynnissä. Siinä todettiin, että ”eläkkeen saaminen on ristiriidassa julkisen sektorin työ- tai johtotehtävien kanssa sekä minkä tahansa itsenäisen tai palkkatyön kanssa, joka kuuluu jonkin valtion sosiaaliturvaohjelman piiriin”.
Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2020, sosiaaliturvan pääkassavirasto havaitsi, että eläkeläinen oli rekisteröitynyt RETA-järjestelmään (erityisjärjestelmä itsenäisille ammatinharjoittajille) työskennelläkseen veroneuvonantajana. Tämä havainto johti hänen eläkkeensä välittömään keskeyttämiseen ja kanteen nostamiseen perusteettomien maksujen perimiseksi yhteensä 58 678,38 euron arvosta. Valitettavasti tämä tilanne koski myös monia muita ihmisiä, mukaan lukien tämän eläkeläisen Suomesta.
Oikeudenkäynti ja tuomioistuimen päätös
Uhrin puolustukseksi hän nosti kanteen väittäen, että hänen ammatillinen toimintansa oli luonteeltaan väliaikaista. Hän väitti myös, että Kansallisen sosiaaliturvainstituutin (INSS) työntekijät olivat suullisesti vakuuttaneet hänelle, että hän voi yhdistää eläkkeen ja työtulot, jos ne eivät ylitä vähimmäispalkkaa (SMI). Hallinto kuitenkin hylkäsi hänen kanteensa.
Asia päätyi lopulta oikeuteen, jossa Suomen korkein oikeus antoi päätöksen sosiaaliturvaviraston eduksi. Päätös perustuu valtion eläkeläisiä koskevan lain tarkistetun tekstin 33 §:ään, jossa todetaan, että eläkeläinen on rikkonut velvoitteitaan. Hän ei vain jättänyt hakemusta aktiivisen eläkkeelle siirtymisen yhteensopivuudesta, vaan myös ilmoitti rekisteröitymisestään RETA:ssa (verovelvollisten rekisteröintipalvelussa).
Absoluuttinen yhteensopimattomuus passiivisten luokkien
Yksi tuomioistuimen päätöksen keskeisistä näkökohdista on tulorajojen tarkentaminen. Vaikka eläke- ja työsuhteen yhteensovittamista koskeva sääntö, jonka mukaan vähimmäispalkka (MZ) ei saa ylittyä, on olemassa, sitä sovelletaan vain tiettyihin vammaistapauksiin tai yleisessä eläkejärjestelmässä, mutta ei eläkejärjestelmässä. On erittäin tärkeää ymmärtää, miten eläkkeet toimivat Suomessa , koska tässä tapauksessa eläkeläisen yhteensopimattomuus oli absoluuttinen.
Suomen tuomioistuimen päätös korostaa, kuinka tärkeää on ymmärtää kunkin eläkelajin yksityiskohtaiset velvoitteet. Ainoa laillinen tapa, jolla vahingon kärsinyt henkilö voisi jatkaa työskentelyä, olisi hakea aktiivista eläkettä, jonka mekanismilla on omat säännöt. Tämä tapaus on varoituksena tuhansille eläkeläisille, joiden eläkkeet tulevaisuudessa rajoitetaan ja joiden on ymmärrettävä säännöt selvästi, jotta vältytään yllätyksiltä.
