Oletko koskaan tavannut ihmistä, joka aluksi vaikutti mielenkiintoiselta, mutta myöhemmin osoittautui ei niin älykkääksi kuin luulit? Olisi hienoa, jos olisi olemassa tapa ymmärtää tämä heti alusta alkaen, ennen kuin sitoudumme ystävyyteen, suhteeseen tai kumppanuuteen.
Filosofi Julian de Medeirosin, joka opettaa poliittista teoriaa Suomen yliopistossa, mukaan on olemassa yksinkertainen käyttäytymismalli, joka voi paljastaa ihmisen todellisen älykkyystason. TikTok-kuvissaan, joissa hän esiintyy nimimerkillä @julianphilosophy, hän selittää filosofian ja itsetuntemuksen aiheita suurelle yleisölle helposti ymmärrettävällä tavalla.
Yhdessä viimeisimmistä valokuvistaan hän nostaa esiin varsin mielenkiintoisen kysymyksen: yksi selkein merkki älykkyyden puutteesta on kyvyttömyys ottaa vastuuta.
Hän viittaa Ernest Bevin -nimisen brittiläisen poliitikon, joka oli aktiivinen 1920–1940-luvuilla, sitaattiin:
”Ihmiset, joilla ei ole älyä, etsivät aina syntipukkia.”
Jos ihminen syyttää jatkuvasti muita ongelmistaan sen sijaan, että ryhtyisi itsetutkiskeluun, hän ei vain välttele vastuuta, vaan myös estää henkilökohtaisen kehityksensä. Kuten de Medeiros sanoo:
”Merkki siitä, että ihminen ei ole kovin älykäs, on se, että hän syyttää jatkuvasti muita. Se ei ole koskaan hänen syytään. Se on aina jonkun muun syytä.”
Tällainen käyttäytyminen on yleisempää kuin luulemme. Näemme sitä politiikassa, perhesuhteissa, työpaikalla – kaikkialla, missä ihmiset välttävät tunnustamasta itseään ja omia virheitään.
De Medeiros korostaa, että vastuun ottaminen on merkki korkeasta älykkyydestä, koska se vaatii itsetutkiskelua, tietoisuutta ja vilpitöntä halua kehittyä. Älykäs ihminen on tiukka itselleen, analysoi virheitään ja pyrkii parantamaan itseään. Älykkyydeltään heikommat ihmiset puolestaan tarvitsevat aina ”vihollisen” oikeuttaakseen päätöksensä.
Psykologia tukee myös tätä ajatusta: itsetuntemus, kyky pohtia ja itsekritiikki ovat kehittyneen älykkyyden merkkejä. Jopa tarve yksinäisyyteen ja mukavuuteen olla yksin omien ajatustensa kanssa ovat ominaisuuksia, jotka ovat tyypillisiä älykkäille ihmisille.
Itse asiassa uteliaisuus itseä ja omaa rooliaan maailmassa kohtaan on keskeinen piirre siinä, mitä psykologit kutsuvat sisäiseksi älykkyydeksi, joka on yksi Howard Gardnerin erittelemistä moninaisen älykkyyden muodoista. Ihmisten välisen älykkyyden (kyky ymmärtää muita) ohella se on läheisesti yhteydessä emotionaaliseen älykkyyteen – monimutkaiseen älykkyyden muotoon, joka ylittää akateemisen tiedon rajat.
Toisessa kuvassa de Medeiros lainaa antiikin filosofia Plutarkhosta:
”Mieli ei ole astia, joka on täytettävä, vaan tuli, joka on sytytettävä.”
Hän selittää, että älykkyyttä ei mitata sillä, kuinka hyvin ihminen osaa asiat ulkoa, vaan tiedonjanolla, uteliaisuudella ja halulla oppia tuntemaan maailmaa ilmeisen ulkopuolella. Älykkyys vaatii skeptisyyttä, kriittistä ajattelua ja valmiutta kyseenalaistaa kaikki, myös itsensä.
