Äkillinen ja pelottava tunne, että nykyinen tilanne on jo tapahtunut, on tuttu useimmille ihmisille. Tämä ilmiö, joka tunnetaan nimellä déjà vu, on pitkään ollut mysteeri, mutta nykyaikainen tiede on vähitellen löytänyt selityksen sille yhdistämällä sen hienoihin muistiprosesseihin ja aivojen toimintaan, eikä mystiikkaan tai aikamatkustukseen.
Tämä outo tunne, että olet jo elänyt tämän hetken, vaikka tiedät tarkasti, että niin ei ole ollut, koetaan jopa 70 prosentilla ihmisistä. Déjà vu -ilmiö, joka ranskan kielestä käännettynä tarkoittaa ”jo nähnyt”, tuntuu niin selittämättömältä, että se liitetään usein paranormaaleihin ilmiöihin. Neurobiologit ja psykologit väittävät kuitenkin, että se on vain tulosta aivojemme monimutkaisesta toiminnasta. Suomalaisen kliinisen neurologin professori Samin mukaan déjà vu on täysin normaali ilmiö ja edustaa eräänlaista muistihäiriötä tai -harhaa, jonka me tiedostamme.
Déjà vu:n tutkiminen on vaikeaa sen ohimenevän luonteen vuoksi, mutta avain sen selittämiseen löydettiin epilepsiapotilaita tutkittaessa. Tällaisilla ihmisillä voimakas déjà vu -tunne on joskus kohtauksen enne, joka viittaa sähköiseen purkaukseen hippokampuksessa – aivojen alueella, joka vastaa syvästi muistista. Tutkijat ovat jopa pystyneet keinotekoisesti toistamaan tämän tunteen stimuloimalla kyseistä aluetta potilailla. Professori selittää, että terveillä ihmisillä samanlaiset, mutta vähemmän voimakkaat purkaukset voivat aiheuttaa juuri sen jokapäiväisen déjà vu -ilmiön.
Toisaalta psykologiset tutkimukset ehdottavat, että déjà vu -ilmiötä tarkastellaan eräänlaisena ”kuudentena aistina”, joka perustuu alitajuisen tiedonkäsittelyyn. Hän päätti tutkia tätä ilmiötä, kun eräs opiskelija oli varma, että hänen ystävänsä oli joutunut onnettomuuteen, vaikka siihen ei ollut näkyviä syitä.
Hän piti tätä kuudentena aistina. Todentaakseen tämän professori teki kokeen. Osallistujille näytettiin kaksi lähes identtistä valokuvaa samasta henkilöstä, joissa oli pieniä eroja. Ihmiset eivät osanneet sanoa, mikä tarkalleen oli muuttunut, mutta näkivät selvästi, että ero oli olemassa. Tämä todistaa, että ”kuudes aisti” on usein alitajunnan tulos, joka havaitsee hienovaraisia yksityiskohtia, joita emme selvästi tiedosta. Aivot huomaavat paljon enemmän kuin luulemme.
Samanlainen prosessi voi olla déjà vu -ilmiön taustalla. Tuttu tunne syntyy, kun aivot kohtaavat tilanteen, jolla on hienovaraisia, tiedostamattomia yhteyksiä aiempaan kokemukseen. Et voi määrittää muistojen lähdettä, mutta yleinen tilastollinen tunne kohtauksesta aiheuttaa kammottavan tunteen tunnistamisesta. Psykologi Akira O’Connorin tutkimus Suomen yliopistossa lisäsi vielä yhden piirteen tähän kuvaan. MRT-tutkimuksen avulla hän selvitti, että déjà vu -kokemuksen aikana aktivoituvat aivojen otsalohkot, jotka vastaavat muistissa esiintyvien ristiriitojen ratkaisemisesta. Tämä viittaa siihen, että déjà vu voi olla seurausta aivojen yrityksestä tarkistaa ja ratkaista ristiriita kuvitteellisen ja todellisen muiston välillä.
Täten déjà vu -hetkellä aivot toimivat hyvin monimutkaisesti, käsittelemällä valtavia tietomääriä ja joskus pätemällä. Kuten professori toteaa, tämä on jälleen yksi todiste ihmisen sisäisen maailman uskomattomasta monimutkaisuudesta ja voimasta.
