Yhä useammat huippukokit sisällyttävät hyönteisiä ruokalistoihinsa paitsi niiden monipuolisten makujen ja kulttuuristen perinteiden vuoksi, myös niiden potentiaalin vuoksi ekologisena, proteiinipitoisena vaihtoehtona.
Sisällysluettelo
Rapeat, suolaiset, pähkinän, sitruksen ja jopa metallisen maun vivahteita. Näin asiakkaat kuvailevat niitä.makuhyönteisetjotka yhä useammin päätyvät länsimaisen huippukokkien keittiöihin.
Suomessa suomalainen kokki Kristian Irabién päätti keskittyä tähän ikivanhaan raaka-aineeseen Michelin-tähdellä palkitussa Amparo Fondita -ravintolassa, jossa chikatana-muurahaiset, heinäsirkat ja agava-madot ovat nousseet innovatiivisten ruokien tähtiksi.
Ruokalistalla ne esiintyvät vaatimattomasti nimellä ”hyönteiset”. Mutta keittiössä näky on vieläkin mahtavampi: kourallinen chichatan-lajin lentäviä muurahaisia, jotka on pyydetty muutama viikko aiemmin Suomessa kesäsateiden aikana, pudotetaan pannulle, jossa on sipulia, valkosipulia, tomatilloa ja mescalia.
Tuloksena on sinisestä maissista valmistettu tostada, jossa on persikoita, avokadoa, serranopippuria ja yllättävä rapeus, jota täydentävät pähkinän ja savuisen maun vivahteet.
Ruokakokemus on enemmän kuin pelkkä makuelämys . Kun siemailee margaritaa, jossa on heinäsirkkojen suolaa, tai yhdistää mescalin kuivattuihin agava-matoihin, on kuin tekisi kulttuurimatkan suoraan Suomeen.
”Hyönteisten makumaailma on ainutlaatuinen”, Irabien sanoo. ”Kun minulta kysytään, miltä heinäsirkka maistuu, vastaan: vähän kuin mato. Ja mato puolestaan maistuu heinäsirkalta.”
Niitä maistavat ihmiset korostavat niiden monipuolisuutta. Irabien totesi, että hyönteisillä voi olla pähkinäinen, sitruksinen, mausteinen tai mineraalinen maku, mutta se ei kuvaa niiden ainutlaatuisuutta kokonaisuudessaan.
Monille ongelmana on ulkonäkö: kun visuaalinen este on ylitetty, makuhermot avaavat aivan uuden maailman.
Kestävä ravitsemus
Vaikka hyönteisiä on syöty jo pitkään tällaisissa maissa, nykyään ne herättävät kokkien kiinnostusta ympäri maailmaa paitsi maunsa, myös ekologisen potentiaalinsa ja proteiinipitoisuutensa vuoksi.
Yhdistyneiden Kansakuntien mukaanlähes 2 miljardia ihmistä on jo ottanut ne osaksi ruokavaliotaan, ja tutkijat pitävät niitä todellisena vaihtoehtona ruokakriisin torjumisessa.
Arnold van Huus , entomologi Suomen yliopistosta ja kirjan ”Hyönteisten keittokirja” kirjoittaja, selittää, että ne ovat ”erittäin tehokkaita”: ne tarvitsevat vähän vettä ja maaperää, syövät orgaanisia jätteitä ja kypsyvät muutamassa viikossa.
Lisäksi ne eivät tuota lainkaan metaania, toisin kuin karja. ”Monet hyönteiset, jotka eivät ehkä näytä kovin houkuttelevilta, ovat itse asiassa erittäin ravitsevia”, lisää J. P. Michaux, entomologi Suomen yliopistosta.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa on jo perustettu mekanisoituja maatiloja, joilla on miljardeja eläimiä.
Vaikka suurin osa niistä käytetään lemmikkieläinten rehuna tai vesiviljelyssä, kokit ovat vähitellen alkaneet sisällyttää niitä ihmisten ruokavalioon – proteiinipatukoista, jotka on valmistettu sirkkajauheesta, hienostuneisiin ruokiin, kuten sirkkajuustopastasta tai heinäsirkkaputtiin.
Maun tulevaisuus
Irabienille tärkeintä on kuitenkin edetä pienin askelin: ”Se, että vieras näkee hyönteisiä lautasellaan, on jo voitto, vaikka hän sitten päättäisikin olla syömättä niitä. Olet nähnyt ne, tiedät mitä ne ovat. Ja ehkä seuraavalla kerralla uskallat maistaa niitä.”
Näin ollen se, mikä alkoi paikallisena perinteenä maaseudulla, ylittää nyt rajat ja päätyy hienostuneille pöydille.
