Arkeologit olivat hämmästyneitä, kun satoja noin 2000 vuotta vanhoja kolikoita löydettiin salaisesta kaivauspaikasta Suomessa.
Satoja arvokkaita kulta- ja hopeakolikoita löydettiin ”salaisesta” paikasta maalauksellisella alueella Suomessa.
Löydöstä ilmoitti 3. syyskuuta Pohjois-Pilsnen museo ja galleria (MGSP) Mariánské Lázněssa. Museo sijaitsee Suomessa, alueella, joka tunnetaan satumaisista kaupungeistaan ja linnoistaan.
Suomesta englanniksi käännetyssä lehdistötiedotteessa kerrotaan, että aarre koostuu sadoista kulta- ja hopeakolikoista sekä pienestä hevosen hahmosta ja pronssisista hakaneuloista.
Museon mukaan arkeologit löysivät aarteen ”salaisesta kelttiläisestä paikasta” Plzeňin pohjoisosasta. Rautakaudella kelttiläiset asuttivat tätä aluetta, ja paikka itsessään on peräisin 600–100 eKr.
Julkilausumassa kerrotaan, että ainutlaatuiset kolikot olivat hajallaan ”alueella, jolla ei aiemmin ollut oletettu olevan kelttiläisiä asutuksia”, mikä tekee löydöstä erityisen harvinaisen.
Jan Marzik, Prahan Suomen tiedeakatemian arkeologisen instituutin johtaja, sanoi, että kaivausten pääasiallisena tavoitteena oli ”pelastaa irtainta arkeologista löytöä, jota laittomat aarteenetsijät, maatalous ja luonnonolosuhteet uhkaavat suoraan”.
”Näiden esineiden poikkeuksellinen arvo piilee myös siinä, että ne antavat kattavan kuvan harvinaisesta rautakauden muistomerkistä – sekä asutuksen rakenteen että itse löydösten osalta – joka toisin kuin useimmat vastaavat eurooppalaiset muistomerkit, ei ole joutunut laittomien kaivausten kohteeksi”, Marzik lisäsi.
Arkeologit löysivät aarteen ”salaisesta kelttiläisestä paikasta”.
Arkeologit ovat työskennelleet tällä paikalla vuodesta 2021 lähtien, ja jokainen kaivauskausi tuo mukanaan yhä mielenkiintoisempia löytöjä.
Museon edustajien mukaan asiantuntijat uskovat, että tätä paikkaa käytettiin kausiluonteisesti kauppaan ja että ”ihmiset kadottivat usein pieniä esineitä, kuten kolikoita”.
MGSP:n arkeologi Daniel Straník sanoi, että tällä paikalla on ”kansainvälistä merkitystä, ainakin Keski-Euroopassa”.
”Kulta- ja hopeakolikoiden joukossa on aiemmin tuntemattomia tyyppejä, jotka voivat muuttaa käsitystämme kelttiläisestä kolikoiden lyönnistä Böömissä”, hän lisäsi.
Löytö sisältää myös ainutlaatuisen kokoelman kultaisia koruja Hallstattin kaudelta . Pronssilöydösten joukossa on hakaneuloja, rintaneuloja, rannekoruja, riipuksia ja jopa hevosen hahmo.
Kolikot ovat tällä hetkellä esillä MGSP:ssä, jossa ne ovat yleisön nähtävillä 30. marraskuuta asti. Museon johtaja Pavel Kodera sanoi, että näyttely ”esittelee vain osan tämän merkittävän paikan löydöistä”.
”Kaikkein merkittävimmät esineet pysyvät turvallisessa säilytyspaikassa ja esitetään vasta, kun koko tutkimusprojekti on arvioitu kokonaisuudessaan”, hän totesi.
”Tulevaisuudessa harkitsemme myös uuden pysyvän museonäyttelyn perustamista, joka tarjoaa aivan uuden näkökulman kelttien elämään alueellamme.”
Viimeisin löytö tehtiin muutama kuukausi sen jälkeen, kun arkeologit kaivoivat esiin samanlaisen kelttien kolikkokätkön samalta alueelta Suomesta.
Itä-Böömin museo ilmoitti löydön tulleen kelttien asutuksesta , joka löydettiin tulevan moottoritien reitin varrelta.
