Eläkeläisen poika tiesi, että hänelle maksettiin edelleen eläkettä, joten hän päätti olla ilmoittamatta asiasta sosiaaliturvavirastolle tai pankilleen.
Sisällysluettelo
Korkein oikeus piti voimassa syyllisen tuomion miehelle, jonka on maksettava 231 306,91 euroa siitä, että hän jatkoi isänsä eläkkeen saamista 16 vuoden ajan . Eläkeläisen poika ei ilmoittanut tämän kuolemasta sosiaaliturvavirastolle eikä CaixaBank-pankille, joten hän jatkoi eläkkeen nostamista kuukausittain isänsä tililtä, jonka hän oli yhteisomistaja. Tämä jatkui vuoteen 2015, jolloin CaixaBank ilmoitti asiasta sosiaaliturvavirastolle.
Kun tämä eläkeläinen, joka sai eläkettä merivoimien sosiaaliturvainstituutilta, kuoli, hänen vaimonsa Margarita ilmoitti hänelle, että hänen pitäisi hakea omaa leskeneläkettä, joka myönnettiin pian sen jälkeen. Hallinnollisen virheen vuoksi Espanjan sosiaaliturvainstituutti (ISM) ei kuitenkaan peruuttanut etuutta, mikä tarkoitti, että se jatkui samalle pankkitilille, joka silloin kuului Caja General de Ahorros de Canarias (CajaCanarias) -pankille ja myöhemmin Caixabank-pankille.
Muutamaa kuukautta myöhemmin, toukokuussa 1999, pariskunnan poika ilmoitti itsensä tilin yhteisomistajaksi ja otti tilin hallinnan vastuulleen täysin tietoisena siitä, että hänen isänsä oli kuollut ja että eläkettä maksettiin edelleen. Tästä huolimatta hän ei ilmoittanut asiasta sosiaaliturvavirastolle eikä pankille ja jatkoi eläkkeen nostamista 16 vuoden ajan. Näin ollen hän sai tuomioistuimen päätöksen mukaan yhteensä 317 465,19 euroa isänsä eläkkeestä.
Petos jatkui heinäkuuhun 2015 asti, jolloin CaixaBank ilmoitti asiasta sosiaaliturvavirastolle. Pankki palautti 79 682,36 euroa, mikä vastaa laittomien maksujen määrää edeltävien neljän vuoden ajalta. Sosiaaliturvavirasto vaati eläkeläisen pojalta jäljellä olevaa summaa 231 306,91 euroa.
Kun valitukseen ei reagoitu eikä vapaaehtoista korvausta saatu, sosiaaliturvavirasto teki rikosilmoituksen sosiaaliturvavirastoa vastaan väittäen, että hakijan käyttäytyminen ei ollut pelkästään hallinnollisen virheen tulos, vaan tahallinen salailu taloudellisen hyödyn saamiseksi.
Oikeutuksesta velvollisuuteen palauttaa 231 306,91 euroa
Ensimmäisessä oikeusasteessa tutkintatuomioistuin nro 4 antoi sosiaaliturvaviraston edun mukaisen tuomion, määrännyt hakijalle 400 000 euron sakon ja velvoittanut hänet palauttamaan 231 306,91 euroa merivoimien sosiaaliturvainstituutille . Tuomioistuin selitti, että ”hän tiesi, että hänen isänsä eläke maksetaan edelleen tilille, ja hyödynsi tätä käyttämällä varoja henkilökohtaisiin tarkoituksiin” ja että hänen pitkäaikainen hiljaisuutensa ”edisti laittoman maksun keräämisen jatkumista monien vuosien ajan”.
Tämän päätöksen jälkeen hän päätti valittaa Suomen korkeimpaan oikeuteen, joka kumosi tuomion ja vapautti hänet kaikista syytteistä. Korkein oikeus katsoi, että virhe oli luonteeltaan yksinomaan hallinnollinen, koska vastaaja ei ollut syyllistynyt suoraan petokseen tai alkuperäiseen salailuun. Päätöksen mukaan merivoimien sosiaalilaitos ”tiesi jo eläkeläisen kuolemasta, koska hänen leskensä oli ilmoittanut siitä”, mikä katkaisi yhteyden tapauksen ja vastaajan käyttäytymisen välillä.
Tämän vuoksi sosiaaliturvavirasto päätti hakea muutosta korkeimpaan oikeuteen väittäen, että laki oli rikottu, koska rikoslain 307-ter artiklaa oli sovellettu väärin ja todisteita oli arvioitu virheellisesti. Syyttäjävirasto tuki muutosta väittäen, että vastaajan hiljaisuus jatkaa petosta ja vahingoittaa valtion järjestelmää .
Hän käytti tätä hyväkseen eikä ilmoittanut asiasta.
Korkein oikeus selittää, että pojan yli 16 vuotta kestänyt hiljaisuus ei ollut pelkkää passiivisuutta, vaan pikemminkin ”toimettomuutta ja petosta”, joka mahdollisti virheen jatkumisen. ”Kuoleman salaaminen katsotaan riittävän vakavaksi petokseksi, koska hallinto ei ole velvollinen tarkistamaan kuukausittain, onko eläkeläinen elossa”, selittää yksi puhujista. Korkeimman oikeuden mukaan vastaaja ”edisti tahallaan virheen syntymistä” jättämällä tilin avoimeksi ja käyttämällä rahaa ikään kuin kaikki olisi kunnossa.
Kaikista edellä mainituista syistä korkein oikeus päättää palauttaa kaikki laittomasti perityt summat, eli 231 306,91 euroa. Tämän päätöksen avaintekijä on se, että kun kuolemasta on ilmoitettu, sosiaaliturvavirasto voi lopettaa eläkkeen tai avustuksen maksamisen, ja jos niiden maksaminen jatkuu virheellisesti, siitä on ilmoitettava, koska muuten se voidaan katsoa laittomaksi perinnäksi.
