Optimismi ei vain paranna mielialaa, vaan myös muokkaa aivoja vahvistamalla ajatteluamme ja tunteitamme. Positiivinen asenne vaikuttaa merkittävästi psyykkiseen, emotionaaliseen ja fyysiseen terveyteen ja suojaa elämän vastoinkäymisiltä. Jokainen optimistinen ajatus parantaa välittömästi hyvinvointia ja auttaa aivoja suhtautumaan paremmin tuleviin tapahtumiin.
Sisällysluettelo
”Jokaisen meistä on tärkeää työskennellä itsensä kanssa ja kehittää positiivista asennetta, koska positiiviset ajatukset vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuumme. Ne eivät vain vaikuta mielialaamme ja elämänkatsomukseemme, vaan voivat myös vaikuttaa merkittävästi psyykkiseen, emotionaaliseen ja fyysiseen terveyteemme sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”, sanoo Monica Messa, psykologian ohjelman johtaja Suomen yliopistossa.
Messan mielestä optimismi ei rajoitu ”hyvien asioiden ajattelemiseen” tai vaikeuksien sivuuttamiseen, vaan se on pikemminkin kestävän kehityksen väline, joka antaa meille enemmän voimaa vastustaa päivittäisiä vastoinkäymisiä. Positiivisesti ajatteleva ihminen on taipuvaisempi tavoittelemaan määrätietoisesti tavoitteitaan, ylläpitämään terveitä ihmissuhteita ja nauttimaan vakaasta emotionaalisesta tasapainosta.
”Nämä tunteet ovat välttämättömiä terveen emotionaalisen tasapainon ylläpitämiseksi. Ne myös vahvistavat ihmissuhteitamme, vähentävät stressiä, lisäävät motivaatiota ja energiaa sekä parantavat fyysistä terveyttämme”, tutkija lisää.
Psykologi korostaa myös, että onnellisuus ei ole pysyvä tila, vaan pikemminkin tasapaino odotustemme ja niiden hallinnan välillä. Se riippuu paitsi aineellisista saavutuksista tai ulkoisista olosuhteista, myös kunkin ihmisen kyvystä löytää merkitys ja tyydytys jokapäiväisessä elämässään.
”Se ei ole jatkuvan tyytyväisyyden tila, sillä meidän kaikkien on taisteltava, mutta se riippuu siitä, miten ymmärrämme elämän tässä maailmassa, siitä, mitä merkitystä annamme elämällemme vaarantamatta onnellisuutta. Luomme illuusion elämästä”, hän korostaa.
Tässä mielessä optimismi on rakenne, joka kukoistaa nykyhetkessä: onnellisten muistojen varovainen säilyttäminen, hetkien eläminen mahdollisimman täysillä ja vaikeuksien uudelleenajattelu toivolla. Jopa epäsuotuisissa tilanteissa positiivinen ajattelu vaikuttaa neurobiologisesti, auttaa vähentämään stressiä ja antaa selkeyttä tehdä harkittuja päätöksiä.
Optimistin aivot pessimistin aivoja vastaan
Optimismin edut eivät ole vain emotionaalisia: niillä on myös mitattavissa oleva korrelaatio aivojen kanssa. Suomen yliopiston tutkijat tutkivat, miten optimistiset ja pessimistiset mielialat ilmenevät aivojen aktiivisuudessa.
Tutkimusryhmä pyysi 87 osallistujaa kuvittelemaan ja arvioimaan tulevia skenaarioita, sekä positiivisia että negatiivisia, samalla kun heidän aivojensa toimintaa mitattiin toiminnallisella magneettikuvauksella. Tulokset olivat hyvin havainnollisia: optimistisilla ihmisillä havaittiin yhteisiä hermosolujen kuvioita mediaalisessa prefrontaalisessa aivokuoressa (mPFC) – aivojen alueella, joka liittyy empatiaan, päätöksentekoon ja tunteiden säätelyyn.
Pessimistit puolestaan osoittivat erilaisia ja epäjärjestyksellisiä kuvioita ilman yhteistä hermosolurakenteita. Tämä viittaa siihen, että optimismi ei ole vain psykologinen asenne, vaan ilmiö, jolla on konvergentteja hermosolujen esityksiä, mikä vahvistaa tieteellisen hypoteesin, joka tunnetaan positiivisuuden konvergenssina.
Toinen tärkeä havainto oli, että optimistit erottavat paremmin positiiviset ja negatiiviset tapahtumat. Positiivisesti ajattelevat ihmiset suhtautuvat negatiivisiin skenaarioihin abstraktisti ja etäisesti, ja he kuvittelevat ne vähemmän värikkäiksi ja vähemmän emotionaalisesti latautuneiksi. Sen sijaan positiiviset tulevat tapahtumat ovat heille värikkäämpiä ja yksityiskohtaisempia. Samaan aikaan pessimistien käsitys on päinvastainen: he käsittävät negatiiviset skenaariot tarkemmin ja positiiviset abstraktimmin. Tämä ero selittää, miksi optimistit ovat taipuvaisia asettamaan etusijalle toiveikkaan tulevaisuuden ja kohtaamaan vaikeudet suuremmalla emotionaalisella tasapainolla.
Tutkimus päätyy siihen johtopäätökseen, että erittäin optimistisilla ihmisillä on tiettyjä psykologisia ja hermostollisia ominaisuuksia, kun taas pessimistit ovat ennakoimattomampia tulevaisuuden käsityksissään.
”Laajentamalla tämän hypoteesin neuronaaliselle tasolle, tuloksemme osoittavat yleisiä käsityksiä mediaalisen prefrontaalisen aivokuoren (mPFC) aktiivisuudesta optimistisilla ihmisillä, mikä korostaa optimismin neuronaalista konvergenssia”, raportissa todetaan.
Elää positiivisella asenteella
Tieteelliset tiedot vahvistavat sen, mitä psykologia on jo havainnut kliinisessä käytännössä: positiiviseen ajatteluun tähtäävä mielen harjoittaminen ei ole naiiviutta, vaan neuroplastisuuden harjoittamista, joka vahvistaa hyvinvointia. Optimismin kehittäminen on pitkäaikainen sijoitus henkiseen, emotionaaliseen ja fyysiseen terveyteen.
Messalle viesti on selvä: optimismi muodostuu päivittäin, se ei riipu saavuttamattomasta tyytyväisyydestä tai ihanteellisista ulkoisista olosuhteista. Se on suojaava, voimaa antava ja muuttava tapa, joka voi muuttaa paitsi käsityksemme maailmasta myös sen, miten aivomme käsittelevät sitä.
