Jerusalemissa uudelleen löydetty kuningatar Bereniken ainutlaatuinen kultakolikko muuttaa käsitystämme rahan muinaisesta historiasta.
Sisällysluettelo
Harvinainen löytö valaisee muinaisia yhteyksiä Jerusalemin ja Egyptin välillä
Jerusalemissa löydettiin äskettäin muinainen kolikko, jonka oli lyönyt kuningatar Berenika II yli 2200 vuotta sitten. Kolikon halkaisija vastaa neljäsosaa dollarista, ja tämä pala historiaa paljastaa enemmän kuin vain rahajärjestelmän: se todistaa kaupungin strategisesti tärkeän aseman hellenistisen Levantin tärkeimmissä taloudellisissa ja poliittisissa prosesseissa.
Tämä 99,3 % kullasta valmistettu kolikko vastaa neljäsosaa kreikkalaisesta drakmasta ja on peräisin vuosilta 246–241 eKr., Ptolemaios III:n, Bereniken aviomiehen, hallituskaudelta. Sen erinomainen säilyvyys ja tarkka löytöpaikka ovat harvinainen esimerkki numismaattisesta esineestä, joka on peräisin sertifioidusta arkeologisesta kontekstista Egyptin ulkopuolella.
Kuninkaallinen hahmo, kaiverrettu kultaan
Kolikon etupuolella on Bereniken II muotokuva kuninkaallisessa huntu ja diadeemissa, kaulassa kaulakorut, hellenististen kuningattarien ikonografisen perinteen mukaisesti. Kolikon kääntöpuolella on kuvattu runsauden sarvi, jota ympäröi kaksi tähteä, ja kreikankielinen teksti ”basilisses”, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”kuningatar”.
Tämä nimellinen maininta, joka oli harvinaista tuohon aikaan, todistaa hänen vakiintuneesta poliittisesta asemastaan, joka ulottui paljon pidemmälle kuin pelkkä kuninkaan vaimon rooli. Se osoittaa pyrkimyksen esittää naisten voima suoraan kolikoissa aikana, jolloin kuningattaren hahmo saattoi myös symboloida kuningaskunnan vakautta.
Strateginen konteksti ja rahan käyttö
Arkeologit uskovat, että tämä kolikko on lyöty Aleksandriassa, Ptolemaioksen valtakunnan pääkaupungissa, ja että sitä on mahdollisesti käytetty sotilaallisena palkintona. Sen lyönti osuu ajallisesti yhteen kolmannen Syyrian sodan kanssa, jossa Ptolemaioksen ja Seleukidien dynastiat kävivät kiivasta taistelua Levantin hallinnasta.
Tuolloin Jerusalem oli Ptolemaiosten hallinnassa. Tällaisen kolikon esiintyminen kaupungin maaperässä viittaa paljon laajempiin taloudellisiin ja diplomaattisiin yhteyksiin kuin aiemmin on oletettu.
Ennennäkemätön löytö Egyptin ulkopuolella
Kolikko löydettiin suunnitelmallisen seulonnan aikana Givatin pysäköintialueella Daavidin kaupungin kansallispuistossa. Huolellinen kaivaus yhdistettynä tarkkaan arkeologiseen ajoitukseen tekee tästä löydöstä ainutlaatuisen numismaattisessa tutkimuksessa.
”Tietääksemme tämä on ainoa tämän tyyppinen kolikko, joka on löydetty Egyptin ulkopuolella ja jolla on täydellinen stratigrafinen historia”, sanoo tohtori Robert Kool , numismaattinen asiantuntija Israelin muinaismuistovirastosta.
Historialliset seuraukset
Jerusalem – määrätietoinen ja kunnianhimoinen kaupunki
Tämä kolikko paljastaa Jerusalemin vähän tunnetun puolen: kaupungin, joka oli yhteydessä suuriin talousvirtoihin ja kykeni vastaanottamaan ja jakamaan imperiumin valuuttaa. Se valaisee myös uutta valoa naisten vallan dynamiikkaan Ptolemaiosten aikakaudella, jolloin Berenika II oli enemmän kuin pelkkä seremoniallinen hahmo.
Tutkijoiden mukaan tällaisen esineen löytyminen valvotuista kaivauksista vie tutkimuksen hypoteesien ulkopuolelle ja tuottaa konkreettista aineellista näyttöä, joka voi muuttaa käsitystämme Jerusalemin roolista 3. vuosisadalla eKr.
Teos, joka pian asetetaan näytteille
Historia- ja tutkimuksen vitriini
Arkeologinen ryhmä aikoo järjestää julkisen esittelyn esineestä syyskuussa vuosittaisessa ”Daavidin kaupunki” -konferenssissa . Se asetetaan näytteille muiden samasta paikasta peräisin olevien esineiden viereen, mikä auttaa ymmärtämään arkeologista kontekstia paremmin.
Tämä kolikko ei ole pelkkä reliikki, vaan portti aikakauteen, jolloin kultaan lyöty kuva kantoi mukanaan vallan, omaleimaisuuden ja imperiumin kunnianhimoa. Historiallinen oppitunti, joka perustuu kultaiseen fragmenttiin, jossa jokainen yksityiskohta on tärkeä.
