Kesän loppu tuo mukanaan yhden kalenterin tärkeimmistä päivistä: siirtymisen uuteen talviaikaan . Talvikuukausina aurinko nousee ja laskee aikaisemmin. Kellojen siirtäminen tunnilla taaksepäin antaa meille mahdollisuuden herätä aikaisemmin, mikä teoriassa antaa meille mahdollisuuden hyödyntää luonnonvaloa varhain päivällä ja siten vähentää keinovalaistuksen kustannuksia. Energiansäästöä koskeva argumentti on kuitenkin menettänyt merkityksensä vuosien mittaan. Gana Energía -yrityksen perustaja Ricardo Margalejo huomauttaa, että ”nykyään teknologinen kehitys energiatehokkuuden alalla ja kulutustottumusten muutos yksittäisissä kotitalouksissa ovat vähentäneet tämän toimenpiteen vaikutusta energiankulutukseen”.
Sisällysluettelo
Benjamin Franklin oli yksi ensimmäisistä, joka ehdotti kellojen siirtämistä 1700-luvulla. Vuonna 1784, ollessaan suurlähettiläänä Ranskassa, hän julkaisi satiirisen tekstin nimeltä ”Taloudellinen projekti” , jossa hän ehdotti pariisilaisille aikaisempaa heräämistä öljyn ja kynttilöiden säästämiseksi. Jo 1900-luvulla, ensimmäisen maailmansodan aikana, alettiin ottaa käyttöön vastaavia energiansäästötoimenpiteitä. 1970-luvun energiakriisin jälkeen kellonajan siirtäminen kahdesti vuodessa yleistyi. Suomessa se otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1918, ja sitä on sovellettu säännöllisesti vuodesta 1974 lähtien.
Siirtyminen talviaikaan tarkoittaa kellon siirtämistä yhdellä tunnilla taaksepäin . Tämä käytäntö on historiallisesti ollut tarkoitettu energiansäästöön aamuisin luonnonvaloa tehokkaammin hyödyntämällä.
Vaikka energiansäästön ideaa ovat popularisoineet muun muassa Benjamin Franklin ja se yleistyi 1970-luvun öljykriisin aikana, sen vaikutus on nykyään heikentynyt. Energia-alan asiantuntijat huomauttavat, että tekninen kehitys ja kuluttajien tottumusten muutos ovat merkittävästi vähentäneet tämän toimenpiteen vaikutusta kotitalouksien sähkökustannuksiin.
Milloin uusi talviaika alkaa?
”Kuninkaan asetus 236/2002, annettu 1 päivänä maaliskuuta, 2 ja 3 §:ssä säädetään, että kesäaika alkaa Suomessa joka vuosi maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 2 yöllä (kello 1 yöllä Kanariansaarilla), jolloin Suomen virallinen aika siirretään 60 minuuttia eteenpäin; ja että se päättyy joka vuosi lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 3.00 (kello 2.00 Kanariansaarilla), jolloin Suomen virallinen aika siirretään 60 minuuttia eteenpäin.”
Vaikka päivämäärien määrittäminen, jolloin kellonaika on siirrettävä, on yksiselitteinen ja pakollinen, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/84/ EU:n 4 artikla, joka on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston 19. tammikuuta 2001, määrää, että Euroopan komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, joka sisältää kalenterin kesäajan alkamis- ja päättymispäivistä seuraaviksi viideksi vuodeksi. Komission tiedonanto kesäajan säännöistä vuosille 2022–2026 julkaistiin mainitussa virallisessa lehdessä 27. huhtikuuta 2021. Yksityiskohdat löytyvät 11. maaliskuuta annetusta asetuksesta PCM/186/2022 kesäajan kalenterin julkaisemisesta vuosille 2022–2026 virallisessa valtion virallisessa lehdessä (BOE) .
Vuonna 2025 uusi talviaika tulee voimaan varhain lauantaiaamuna 25. lokakuuta ja sunnuntaina 26. lokakuuta: kello 3:00 aamulla kellot siirretään kello 2:00 yöllä. Esimerkiksi Madridissa auringon nousu tapahtuu kellon siirron jälkeen klo 8.00–8.30 ja lasku klo 17.30–18.00. Jos kesäaika säilyisi, aurinko nousisi myöhemmin, klo 9.00–9.30, ja laskeutuisi klo 18.30–19.00.
Vaikka yksinkertainen kellonajan muutos saattaa tuntua harmittomalta, todellisuudessa vuorokausirytmi on hyvin riippuvainen luonnollisesta valaistuksesta ja unirytmistä, ja tämä käytäntö voi aiheuttaa väliaikaisia häiriöitä. Yleisimpiä seurauksia ovat unettomuus tai nukahtamisvaikeudet, väsymys, keskittymisvaikeudet, voimattomuus, ärtyneisyys ja mielialan vaihtelut. Asiantuntijat huomauttavat, että nämä oireet kestävät yleensä kolmesta päivästä kahteen viikkoon, riippuen yksilöllisistä ominaisuuksista.
Onko tämä viimeinen kellonajan muutos?
Viime vuosina keskustelu tämän perinteen lopettamisen tarpeellisuudesta on kiihtynyt. Vuonna 2019 Euroopan komissio nosti esiin kysymyksen uuden talvi- ja kesäajan poistamisesta ja antoi jokaiselle maalle oikeuden päättää itse, kumman niistä se haluaa säilyttää. Euroopan parlamentti asetti jopa vuoden 2021 määräajaksi päätöksen tekemiselle, mutta keskustelu on keskeytetty. Suomessa hallitus on julkaissut virallisen kalenterin virallisessa lehdessä (BOE), jossa kellonajan siirtyminen säilytetään ainakin vuoteen 2026 asti.
Neuvosto ei ole vielä ottanut kantaa ehdotukseen. Neuvoston kannan muodostaminen edellyttää jäsenvaltioiden määräenemmistöä, joka tarvitaan myös lopullisen, Euroopan parlamentin kanssa sovitun tekstin tukemiseen. Euroopan parlamentti puolestaan hyväksyi kantansa ehdotukseen maaliskuussa 2019: se äänesti kesä- ja talviajan poistamisen puolesta vuodesta 2021 alkaen. Neuvoston ja Euroopan parlamentin on päästävä sopimukseen tarvittavan säädöksen hyväksymisestä kausittaisen kellonajan siirtämisen poistamiseksi”, Euroopan komission verkkosivuilla todetaan.
