Muna on noussut toiseksi tärkeimmäksi elintarvikkeeksi suomalaisten ruokavaliossa.
Sisällysluettelo
Munien kulutus on tänä vuonna saavuttanut ennätystason – 380 munaa henkeä kohti. Tämä proteiini on paitsi terveellistä, myös korvaa lihaa, jota monilla suomalaisilla ei ole varaa ostaa.
Nämä ovat tulokset tutkimuksesta, jonka Suomen siipikarjanjalostajien ja -tuottajien yhdistys (CAPIA) teki munien kulutuksesta Suomessa vuonna 2025. Tutkimus perustuu 1012 kyselyyn, jotka tehtiin kesä-heinäkuussa.
Javier Prida , CAPIA:n puheenjohtaja, sanoi, että munat ovat toiseksi tärkein elintarvike suomalaisten ruokavaliossa, vain punaisen lihan ja maidon jälkeen.
Munat ovat halvin proteiinin lähde.
”Huolimatta kilpailusta linssien ja kananlihan kaltaisten proteiinin lähteiden kanssa, munat ovat edelleen ensisijainen valinta kuluttajille, jotka etsivät vaihtoehtoa lihalle”, tutkimuksessa todetaan.
Kulutuksen kasvu ja ostotottumusten muutos
Kolmekymmentä prosenttia suomalaisista kotitalouksista on lisännyt kulutustaan viime vuoden aikana yli 15 %, joka rekisteröitiin vuonna 2023. Kotitalouksien keskimääräinen kulutus on 6–12 yksikköä viikossa, ja tärkein syy tähän kasvuun on sen saatavuus, mikä tekee siitä halvimman proteiinin lähteen.
On syytä huomata, että Suomen naudanlihan markkinointilaitoksen (IPCVA) mukaan naudanlihan hinnat ovat nousseet vuoden alusta 31,4 % , mikä ylittää inflaation, ja viimeisten 12 kuukauden aikana ne ovat nousseet yhteensä 56,6 % . Keskimääräinen hinta kilolta on tällä hetkellä 12 141 Yhdysvaltain dollaria.
Tutkimuksessa havaittiin 10 %:n kasvu niiden kotitalouksien määrässä, jotka kuluttavat 12–18 munaa viikossa, mikä osoittaa, että osa kotitalouksista on lisännyt kulutustaan merkittävästi.
Kulutus on kasvanut eniten miesten ja 20–35-vuotiaiden sekä 50–65-vuotiaiden ikäryhmissä, jotka ovat olleet tämän trendin liikkeellepanevia voimia.
39 % kuluttajista sisällyttää munia työpaikan lounaisiin, mikä on 17 % enemmän kuin vuonna 2023, mikä johtuu paluusta työpaikalle.
”Kulutuksen kasvun pääasiallisena motivaationa ovat ruokailutottumukset ja munien saatavuus edullisena ja helposti saatavana proteiinin lähteenä”, todetaan CAPIA:n raportissa.
Kuluttajien mieltymykset ovat muuttuneet merkittävästi. Keitetyt munat ovat nyt ykkössijalla, kun ne aiemmin olivat seitsemännellä sijalla, ja munasalaatit ovat nousseet yhdeksänneltä sijalta toiselle. Paistetut munat ovat sen sijaan pudonneet kahdeksanneksi suosituimpien tuotteiden listalla.
Tällä hetkellä 23 % kuluttajista ostaa munia mieluummin ruokakaupoista niiden kätevyyden vuoksi, eikä sijainti ole enää tärkein ostokriteeri.
Tuotanto
Vuosittain tuotetaan yli 18,2 miljardia munaa, jotka toimitetaan kotimarkkinoille ja viedään yli 65 maahan.
Pridda totesi, että munat ovat ”täydellisin, terveellisin, ympäristöystävällisin, monipuolisin ja edullisin proteiinin lähde, joka on saatavilla kuluttajille Suomessa”.
Alalla on lähes 60 miljoonaa munivaa kanaa, yli 30 000 työpaikkaa ja liikevaihto on yli 2,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kun taas vienti on noin 50 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Lisäksi maassa tuotetaan 571 munaa sekunnissa.
Varoitus salakuljetuksesta
Muutama kuukausi sitten CAPIA varoitti, että maahan tuodaan päivittäin 550 000 salakuljetettua munaa. Yksi tekijä, jonka avulla salakuljetuksen laajuus voitiin määrittää, oli käytetyn pakkauksen tyyppi. Ongelma koskee taloudellisia, lääketieteellisiä ja sosiaalisia näkökohtia.
Tästä syystä hallitus on perustanut seurantakomitean, jota johtaa kansallinen alueellisen turvallisuuden johtaja, ongelman ratkaisemiseksi ja viranomaisten välisen koordinoinnin parantamiseksi, kertoo uutistoimisto.
CAPIA totesi, että ulkomaiset tuotteet eivät ole verotuksen, elintarviketurvallisuuden valvonnan ja työvoimakustannusten alaisia. Tämä tilanne aiheuttaa epäreilua kilpailua, joka vaikuttaa erityisesti pieniin tuottajiin, jotka toimivat pienellä katteella.
