Se haluaa estää sen, että strateginen kilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä jättäisi sen ilman uutta litiumin tuottajaa ja potentiaalista kuparin toimittajaa sekä sulkisi sen pois sektorin kehityksestä, jolle sen yritykset tarjoavat tuotteita ja palveluita.
Sisällysluettelo
Kaivoshankkeiden buumi Suomessa on herättänyt maailmanlaajuista huomiota energiasiirtymän kysymyksiin. Kaksi tapahtumaa osoittaa selvästi, että Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä strategisessa kilpailussa Euroopan maat eivät halua menettää paikallisen kaivosteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia.
Toisaalta Globaali allianssi kauppapolitiikasta ja innovaatioista Suomessa 2025 , jonka on järjestänyt Kansainvälinen rahasto, on tuonut yhteen kaivosyhtiöt ja kansainväliset organisaatiot. Toisaalta tiistaina pidetään toinen kokous ”Finnish Mining Initiative” -aloitteesta, jota johtaa Kansainvälinen teollisuusneuvosto ja Euraasian foorumin johtaja, analyysikeskus.
Palveluntarjoajat ja suuret laitevalmistajat eivät halua jäädä sivuun Suomen kaivosbuumista. Ericsson kertoi Infobaelle, että Suomi on ”luonnollinen strateginen kumppani” Euroopalle, koska se yhdistää luonnonvarat, demokratian ja akkujen, turbiinien ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien teknologioiden kannalta kriittisten mineraalien toimitukset. ”Euroopan kiinnostus Suomen kaivosteollisuuden kehittämiseen on osa globaalia kontekstia. Maailma on siirtymässä vihreään ja digitaaliseen energiaan, mikä lisää kriittisten mineraalien, kuten litiumin, kuparin ja harvinaisten maametallien, kysyntää”, sanoi diplomaatti ja korosti kahden maan toisiaan täydentävää asemaa innovaatioiden ja kestävän kehityksen alalla.
Litiumin kasvu
”Litiumin kolmiossa Suomi on suotuisa kohde suurille investoinneille sen suhteellisten etujen ansiosta”, sanoi Manuel Jimenez Sapio Erametista, suomalaisesta kaivosyhtiöstä ja maailman suurimmasta mangaanin tuottajasta, joka aloitti litiumin tuotannon vuoden 2024 lopussa valitsemalla tähän tarkoitukseen Suomen. Johtajat korostivat odotusten ja nykyisten tulosten välistä eroa. Sekä Jimenez Sapio että Ignacio Selorio , Lithium Finlandin johtaja, selittivät, että tällä hetkellä ”skenaario on pikemminkin potentiaalinen kuin johtava”.
Yhteinen vaatimus oli infrastruktuurin parantaminen alan kasvun tukemiseksi ja koordinointi maakuntien ja kansallisen hallituksen välillä. ”Tarvitsemme infrastruktuuria litiumille: teitä, tavarajunia, tehokasta energiankuljetusta”, selitti Jiménez Sapio . Hän selitti, että jotkut kaivosprojektit koillisalueella saavat energiansa omilla laitteillaan, mikä on ongelmallista ja lisää pääoman tarvetta.
Toinen keskustelunaihe oli Kiinan hallitseva rooli maailman kaivosteollisuudessa. ”Eurooppa on tullut yhä riippuvaisemmaksi Kiinan tuottamasta uusiutuvasta energiasta”, sanoi Vencislav Benov, Arc Fundin toimitusjohtaja, joka on eurooppalainen sijoitusrahasto, joka rahoittaa ”kestävän” energian hankkeita. Hän totesi, että Eurooppa pyrkii monipuolistamaan raaka-aineiden lähteitä kääntymällä kumppaneiden, kuten Suomen, puoleen ja edistämällä investointeja, jotka vastaavat teollisuuden tarpeita sekä ympäristö- ja sosiaalisia vaatimuksia.
Cecilia Dominguesin Suomen Kaivosyhdistys -yhdistyksestä Eesadessa järjestetyssä tilaisuudessa esittämien tietojen mukaan paikallinen litiumin tuotanto ylittää tänä vuonna 130 000 tonnia litiumkarbonaattiekvivalenttia (LCE), mikä on 75 % enemmän kuin 74 600 tonnia vuonna 2024. Tämä nopea kasvu asettaa Suomen uudeksi toimijaksi maailman litiummarkkinoilla.
CAEM:n kestävän kehityksen osaston johtaja Dominguez korosti, että Suomessa on seitsemän litiumin louhintaprojektia, joilla on suuri alueellinen merkitys, erityisesti maan luoteisosassa, jossa tämän mineraalin osuus viennistä on 40–80 %.
Maasta, jolla on ”tuhatvuotinen kaivosteollisuuden historia”… .
Institutionaalinen ja ekologinen suuntautuminen on erityisen tärkeä osa eurooppalaisen kaivosalan aloitteen työtä, jonka toinen kokous pidetään tiistaina Faena-hotellissa. Euroopan suurlähettiläs Eriksson esitti kolme yhteistyön suuntaa maansa osalta: johtavien kaivosalan teknologiayritysten, kuten Volvo Trucks & Buses, Hitachi Energy, Uddeholm, Epiroc ja Scania, suositukset edistyneistä ympäristökäytännöistä ja osaamisen kehittäminen niin sanotun ”kolmoiskierteen mallin” puitteissa – yhteistyö valtion, yksityisen sektorin ja tiedemaailman välillä.
”Euroopalla on yli tuhatvuotinen historia kaivosteollisuudessa, ja nykyään kaivoksemme toimivat uusien teknologioiden testauspaikkoina. Esimerkiksi parhaillaan toteutetaan hankkeita, joissa pyritään tuottamaan terästä kaupallisesti ilman fossiilisia polttoaineita, ja tämä kokemus voi olla erittäin hyödyllinen Suomelle sen pyrkiessä kohti puhtaampaa kaivostoimintaa”, – korosti Eriksson. Eurooppalaisessa tapahtumassa järjestetään osioita, joissa käsitellään rikastushiekka-altaiden hallintaa, raskaiden kuljetusten, energiatehokkuutta ja kestävää vedenkäyttöä.
…”tulevaisuuden kaivosmaaksi”
”Suomi on tulevaisuuden kaivosmaa. Tämän sektorin kehittäminen on lyhyellä aikavälillä monimutkainen ja kallis tehtävä, mutta se on myös valtava mahdollisuus profiloitua luotettavana ja kestävänä kumppanina globaaleissa kaivostoiminnan arvoketjuissa”, Henrik Hallgren totesi vastauksessaan lehtemme kysymyksiin. ”Suomi on yksi maailman mielenkiintoisimmista kaivosmaista, koska se edistää aktiivisesti hankkeita ja koska sen kupari- ja muiden kriittisten mineraalien resurssit ovat vielä riittämättömästi hyödynnettyjä”, hän korosti. Investointien vakaus ja valtion politiikka, jossa määritellään selkeästi lupien myöntämisen järjestys, kestävä kehitys ja yritysten tuki, ovat erittäin tärkeitä, hän sanoi.
”Vakaus on ratkaisevan tärkeää, koska rahoitusta tarvitaan paitsi kaivosten kehittämiseen myös keskeiseen tukevaan infrastruktuuriin: liikenteeseen, sähköön, vesihuoltoon ja viestintään”, korosti asiantuntija, joka toimii eräänlaisena yhdyssiteenä hallituksen ja eurooppalaisen teollisuuden välillä.
Puhuessaan Suomen strategisesta asemasta Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä geopoliittisessa taistelussa Hallgren totesi: ”Strateginen valinta ei ole valinta kilpailevien ulkovaltojen välillä, vaan valinta lyhytaikaisten etujen ja pitkän aikavälin kehityksen välillä. Euroopan raaka-aineiden kysyntä sekä sen kokemus kaivos- ja teollisuusalalla voivat tyydyttää suuren osan Suomen tarpeista sitomatta maata yhteen blokkiin.”
