Arkeologit ovat löytäneet luupillin, jota muinaiset egyptiläiset vartijat käyttivät varoittaakseen haudanryöstäjistä. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ymmärtää keisarillisten hautojen suojausmenetelmiä.
Pilli, joka on valmistettu lehmän sormesta, löydettiin arkeologisissa kaivauksissa Ekhnaatonin kaupungissa Keski-Egyptissä. Se kuuluu XVIII dynastiaan ja on peräisin ajalta 1350–1330 eKr.
Vaikka kaivaukset alueella alkoivat jo 1970-luvulla, myöhemmät työt ovat paljastaneet kaksi erillistä asutusta samalta ajalta.
On oletettavaa, että näissä asutuksissa asuivat kivenhakkaajat ja työläiset, jotka rakensivat läheisen kuninkaallisen hautausmaan kallioon kaiverretut haudat.
Kaiken kaikkiaan molemmat alueet ja niitä yhdistävät tiet olivat tiukan vartioinnin alaisina.
Yhdellä näistä reiteistä arkeologit löysivät jotain, joka saattoi olla varasto tai vartijoiden lepopaikka.
Sieltä he löysivät muinaisen rei’itetyn lehmän sormen luun.
”Tämä esine vahvistaa ajatuksen, että yhteisö oli tiukassa vartioinnissa sen läheisyyden vuoksi kuninkaalliseen hautausmaahan ja todennäköisen yhteyden vuoksi kuninkaallisten hautojen rakentamiseen”, tutkijat totesivat.
Vaikka muinaiset kulttuurit ympäri maailmaa käyttivät usein lehmän luita korujen tai pelinappuloiden valmistukseen erilaisissa lautapeleissä, vartiohuoneesta löydetty esine ei näyttänyt sopivan mihinkään näistä kategorioista.
Kokeellinen rekonstruointi osoitti, että luu saattoi toimia pillinä, joka tuotti kimeän, korkean äänen, joka kuului pitkälle.
Tutkijat olettavat, että pilliä saatettiin käyttää hälytyksiin tai merkkien antamiseen muille vartijoille. He korostivat myös, että tämä löytö auttaa meitä ymmärtämään paremmin muinaisen Egyptin ”äänimaisemaa”.
Vaikka aiemmat tutkimukset haudoista, maalauksista ja muista muinaisista teoksista ovat jo osoittaneet erilaisten soittimien käytön tuona aikana, tämä saattaa olla ensimmäinen tunnettu pilli kyseiseltä ajalta.
”On huomionarvoista, että tämä esine on ensimmäinen laatuaan, joka on tunnistettu dynastisessa kontekstissa, ja se osoittaa, kuinka paljon ymmärrystä voidaan vielä saada egyptiläisten luuteknologioiden perusteellisesta tutkimuksesta”, tutkijat kirjoittavat.
Tarkka käyttötarkoitus varpaaluun luulle on kuitenkin edelleen epäselvä, koska suurin osa muinaisen Egyptin teksteistä käsittelee kuninkaiden ja eliitin elämää. Tavallisten ihmisten jokapäiväinen elämä on edelleen vähän tutkittu ja huonosti dokumentoitu.
”Huolimatta yli 200 vuotta kestäneestä intensiivisestä tieteellisestä kiinnostuksesta faaraoiden Egyptiä kohtaan, on kiinnitetty vain vähän huomiota tämän salaperäisen kulttuurin valmistamien luutuotteiden tuotantoon, käyttöön ja monimuotoisuuteen”, tutkijat kirjoittavat.
